KRISTILLINEN FUNDAMENTALISMI SUOMESSA

YLEISIÄ HUOMIOITA

• Tämä ”tutkimus” ei ole ”tieteellinen” vaan perustuu oman elämäni kokemuksiin & tietoihin. Blogini ei ylipäätään ole mikään tiedeblogi vaan eräänlainen julkinen ”taidegalleria” jonka ”seinille” läiskin mitä mieleen juolahtaa.
• Fundamentalismi on taipuva käsite niin kuin kaikki muutkin käsitteet kun niitä rupeaa todella tarkastelemaan. En nyt puutu kuitenkaan tämän käsitteen sisältöön sen enempää. Uskon kuitenkin, että fundamentalismia on vaikea määritellä ja lähes mahdotonta mitata.
• Paitsi kristillistä fundamentalismia, on myös myös muissa uskonnoissa esiintyvää fundamentalismia. Näiden lisäksi on myös poliittista- ja yhteiskunnallista fundamentalismia. Luulisin, että fundamentalismia esiintyy jossain määrin myös muillakin elämänaloilla. Tässä artikkelissa keskityn kuitenkin kristilliseen fundamentalismiin koska tiedän siitä enemmän kuin muista fundamentalisimin muodoista ja koska se kiinnostaa itseäni.
• Olen pisteyttänyt jokaisen muuttujan pistein 1-5 (kts. taulukko). Mitä suurempi pistemäärä sitä fundamentalistisempi liike.
• Kaikki fundamentalistisiin liikkeisiin kuuluvat ihmiset eivät ole fundamentalisteja. Aika monet kuitenkin ovat. Heihinkin tulee joka tapauksessa suhtautua veljellisellä lämmöllä siinä määrin kuin se suinkin on mahdollista. On erittäin tärkeää huomata ero uskonnolliseen liikkeeseen kuuluvan  ihmisen ja itse liikkeen välillä!
• Kohta 1 (Raamattu on erehtymätön ja sisäisesti ristiriidaton ) ja kohta 14 (Raamatun kirjaimellinen tulkinta) ovat eri asioita. Raamatun kirjaimellinen tulkinta johtaa periaatteessa Raamatun ristiriitojen huomaamiseen. Tällöin pitää valita pitääkö kiinni joko Raamatun kirjaimellisesta tulkinnasta vai Raamatun erehtymättömyydestä. Samaan aikaan ei voi siis pitää Raamattua ristiriidattomana että pitää kiinni kirjaimellisesta Raamatuntulkinnasta.
• Olen painottanut neljää ensimmäistä kategoriaa niin, että niiden painoarvo on kaksinkertainen muihin verrattuna, kuitenkin siten etten ole tuplannut alinta arvoa (1). Neljän ensimmäisen muuttujan arvot ovat siis 1-4-6-8-10.
• En pitänyt mielekkäänä lestadiolaisten jakamista eri ryhmiin. Voidaan ajatella, että tutkimukseni lestadiolaiset koostuvat esikois- ja vanhoillislestadiolaisista jotka ovat tarpeeksi samankaltaisia käsiteltäväksi yhtenä ryhmänä. Kaikista maailman lestadiolaisista ne muodostavat selvän enemmistön. Koko maailman mittakaavassa lestadiolaisia on vain kourallinen verrattuna vaikkapa helluntailaisiin tai katolilaisiin.
• Jehovat ja mormonit eivät ole kristillisiä liikkeitä perinteisessä mielessä. Otin ne kuitenkin mukaan koska ne ovat ”kristillisperäisiä” ja niistä puhutaan paljon. Tässä ”tutkimuksessa” en ota muutenkaan kantaa uskonnollisiin totuusväittämiin vaan olen yrittänyt asettua lähinnä ”tavallisen” maallistuneen suomalaisen rooliin.
• Käsittelen ev.lut-kirkkoa tutkimuksessa ilman herätysliikkeitä. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä tutkimuksessa ovat mukana omina ryhminään lestadiolaisuus, viides herätysliike sekä heränneet (körttiläiset).
• Muut vapaat suunnat pitää sisällään mm. metodistit, Pelastusarmeijan, Vapaakirkon ja lukuisia pieneiö liikkeitä. Tutkimuksessani esiintyviä vapaita suuntia ovat adventistit, babtistit ja helluntailaiset. Helluntailaiset voidaan myös liittää tähän ryhmään. Näiden lisäksi Viides herätysliike on monin tavoin lähempänä vapaita suuntia kuin luterilaisuutta.

KATEGORIAT

1. Raamattu on erehtymätön ja sisäisesti ristiriidaton. Raamatun ajatellaan olevan puhdasta Jumalan Sanaa. Raamatun kirjoittaneiden ihmisten ajatellaan olleen eräänlaisia persoonattomia ”Jumalan pensseleitä”. Ja koska Jumala on täydellinen on Raamatunkin oltava. Raamattufundamentalismissa Raamattu ja Jumala käytännössä samaistetaan: Raamatusta tulee Jumala.
2. Tahto ja kyky poliittiseen vaikuttamiseen. Tässä on syytä erottaa kaksi asiaa toisistaan: a) poliittinen vaikuttaminen yksityishenkilönä, ensisijaisesti poliittisen puoleen- tai oman maantieteellisen alueen jäsenenä, ja b) poliittinen vaikuttaminen uskonnollisena henkilönä, päämääränä oman uskonnon fundamenttien tuominen koko yhteiskuntaa sitovaksi. Kohtaa a voidaan pitää normaalina poliittisena toimintana, eihän uskonto sinänsä saa olla este poliittiseen toimintaan. Kohta b on jo hieman arveluttavampi. Tässä taulukossa arvioidaan nimenomaan kohtaa b.
3. Kreationismi ja uskonnon tieteellistäminen. Uskonto tuodaan luonnontieteiden pelikentälle ja ajatellaan, että uskonnolla on tieteellistä todistusvoimaa. Raamatun ajatellaan olevan jossain määrin myös biologian tai historian kirja. Raamatun ilmoitus voidaan ottaa sellaisenaan tieteellisen ajattelun lähtokohdaksi. Maapallon ajatellaan joskus olevan 6000 tai 10 000 vuotta vanha.
4. Reagointi uskonnon marginalisoitumiseen ja yhteiskunnan maallistumiseen.
5. Valikoivuus omien perinteiden ja kirjoitusten suhteen.
6. Ehdottomuus ja erehtymättömyys. Asiat ovat joko-tai. Seurakunta on erehtymätön.
7. Millenarismi. Jeesuksen paluu ja sen jälkeinen 1000 vuotinen valtakunta.
8. Eskatologian korostus. Maailmanlopun odotus ja sen keskeinen asema opetuksessa.
9. Valikoitu jäsenyys.
10. Karismaattinen tai autoritaarinen johtajuus. Johtajilla usein kovat palkat tai paljon valtaa seurakuntalaisten elämään. Tai sitten seurakunta on voimakkaan hierarkkinen.
11. Käyttäytymisvaatimukset. Pukeutuminen, seksuaalietiikka, kulttuuri, kieli, päihteet.
12. Vain oma joukko on pelastuvien joukko. Lahkolaisuus.
13. Ihmeiden korostaminen. Ihmerapantumiset, kielilläpuhuminen jne. Ihmeillä korostetun tärkeä osa seurakunnan spiritualiteetissa.
14. Raamatun kirjaimellinen tulkinta. Raamatun yksittäisiä tekstipätkiä pyritään tuomaan omaan elämään / nykyaikaan sellaisenaan. Kirjoitusten kontekstin ja kirjoitusprosessin unohtaminen tai tietämättömyys niistä.
15. Rajanveto maailman ja meidän välillä. Erottautuminen muista ihmisistä. Eristäytyminen joko kielipelillä, vaatteilla & koruilla (yleensä korostettu vaatimattomuus; rigorismi) tai konkreettisesti. Joskus kaikki nämä.
    
16. Toiminnan läpinäkyvyys. Johtajien salatut etuudet, syvemmän tason totuudet, kaksisuuntainen viestintä (seurakunnan ulkopuolisille eri viesti kuin seurakunnalle) jne.

LÄHTEET

• wikipedia.fi
• baptisti.fi
• evl.fi
• hyviäuutisia.net
• uskonnot.fi
• uskontojenuhrientuki.fi